Tuhkapitoisuuden määrittäminen, 22.1.2013

Määritimme koulussa käsipyyhe- ja tulostin paperista sekä tekemistämme sellu arkeista. Poltimme papereita uunissa n.900 asteessa yhteensä 2-3 tuntia.

Revimme papereista pieniä palasia ja kuivatimme niitä lämpökaapissa 70 asteessa.

Saatoimme upokkaat vakiopainoon pitämällä niitä 900 asteisessa uunissa 15min ja eksikaattorissa 15min. 

Punnitsimme tarkasti vakiopainoiset upokkaat.

Laitoimme paperin palaset upokkaisiin

Laitoimme upokkaisiin foliosta kannen ja laitoimme ne uuniin jonka lämpötila oli n.400 astetta, aloimme nostaa lämpötilaa 900 asteeseen ja uunin saavutettua lämpötilan annoimme upokkaiden olla siellä tunnin.

Punnitsimme upokkaat uudelleen kun paperit olivat hiiltyneet.

Tulokset:

Käsipyyhepaperi= 98,84%

Sellu arkki= 95,18%

Tulostin paperi= 98,34%

Sellun keitto 15.1.2012

Aloitimme täyttämällä keittosäliössä olevan putkilon hakkeella joka oli haettu Oulun StoraEnson sellutehtaalta. Keittimeen lisätään 2,7L valkolipeää ja n.4L vettä että keitin tuli täyteen ja hakkeet peittyivät, mutta ennen sitä tarkistimme että näytteenotto-, pesu-, kaasaus- ja tyhjennysventtiilit olivat kiinni.

Kun olimme lisänneet lipeän ja veden laitoimme kannen kiinni. Avasimme kiertopumpun poksiveden eli pumpun jäähdytysveden, laitoimme rikkivetymittarin varmuudenvuoksi roikkumaan lähelle keitintä, laitoimme imurin päälle arkinkuivatuskaapin vieressä olevasta kytkimestä ja lähdimme valmomoon käynnistelemään keitintä.


Valvomossa laitoimme pumpun 50% päälleja lämmityksen säädimme säätöpiirillä TIC-6003 joka oli kytketty automaatille. Aloitimme lämmittämisen 70 asteeseen täydellä teholla. 

 70 asteesta nostimme lämpötilaa 10 astetta 10 minuutissa 175 asteeseen asti.

Kun keittolämpötila oli ollut 175 asteessa yli 2h 45min sammutimme keittimen lämmityksen ja pumpun. Aloitimme kaasauksen, eli avasimme kaasaus venttiiliä vähitellen. 

Paine piti laskea 1bariin jonka jälkeen menimme ottamaan mustalipeän talteen näytteenottoventtiilistä.

Kun olimme ottaneet mustalipeän talteen laitoimme jäähdytyksen päälle, eli keittimen kannessa kiersi kylmä vesi joka jäähdytti kantta että pystyimme aukaisemaan sen. Aukaisimme kannen ja pesimme massaa vesiletkulla vielä keittimen sisällä ollessa. Otimme suppilon ulos keittimestä ja tyhjensimme sen siivilään jossa pesimme massan vedellä.

Massan sakeus, 14.1.13

Määritimme koulussa tehdystä 10% massasta sen tarkan sakeuden.

Aloitimme työn ottamalla 500g n.10% massaa.

Laimensimme sen 1%, eli lisäsimme siihen 5L vettä. Kokonaispainoksi tuli 5500g.

Otimme viisi n.2dl kokoista annosta ja laitoimme ne yhdeksi 1L astiaan.

Sitten punnitsimme bühner suppilon ja kuivan suodatin paperin.
Tyhjän imulaitteiston paino oli 1 329,54g
Suodatimme massan suppilon lävitse

Täysi Bühner painoi 2 271,04g, josta massaa ja vettä oli 941,5g

Kuivasimme kakkua 105 asteessa 15 minuuttia

 
Laitoimme kakun eksikaattoriin 15 minuutiksi.




Laskimme massan sakeuden kaavalla: Cs = (K-D)/(C*(B1/B2))*100%
Cs= (11,2955g - 1,4903g)/(941,5g * (500g/5500g))*100%= 11,45

Valkaisu, 8.1.2013

Valkaisimme ruskeaa massaa, se tapahtui 4% NaOH liuoksella ja vetyperoksidilla.

Aloitimme työn punnitsemalla 50g 10% ruskeaa massaa erlenmeyeriin.

Lisäsimme massaan 100ml vettä ja laitoimme sen levylle lämpenemään, lisäsimme massaan 100ml hypokloriittia ja annoimme seoksen olla 40 asteessa 45min välillä sekoittaen.

Pesimme massan buhner-suppilossa vedellä vähintään kaksi kertaa.

Alkalointivaihe
Siirsimme massan takaisin erlenmeyeriin ja lisäsimme tekemäämme 4% NaOH-liuosta, annoimme massan olla levyllä 60 asteessa 45min.

Pesimme massan taas buhner-suppilossa.


Vetyperoksidivaihe
Tässä vaiheessa laitoimme massan erlenmeyeriin johon lisäsimme 100ml vettä ja 50ml 30%vetyperoksidia, annoimme massan olla 25 asteessa 45min

Pesimme massan taas buhner-suppilossa.


Toistimme alkalointivaiheen ja vetyperoksidivaiheen toisen kerran. Viimeisestä pesuvaiheesta tarkistimme pesuveden pH-paperilla.

Tuloksena oli huomattavasti vaaleampaa massaa kuin ennen valkaisua.

Massan hajoitettavuus ja arkkien teko, 18.12.2012

Massan hajoitettavuus tarkoittaa aikaa, joka tarvitaan massan hajoittamiseen siten että sitä arkitettaessa seassa ei ole massan palasia.

Punnitsimme astioihin 6g aikaisemmin valkaistua ja arkitettua kuivaa paperimassaa.

Revimme sen n. 2x2cm palasiksi jotta se hajoaisi hajottimessa.

 

 

Laitoimme palaset hajoittimeen ja lisäsimme 2l vettä, hajotimme massaa 5, 10, 12, 15, 17 ja 25 minuutin ajoilla.

 

Kierrosten lukumäärä eri aikaväleillä

5min = 625

10min= 1250

12min= 1500

15min= 1875

17min= 2125

25min= 3125

 

 

Arkittaminen

 

Täytimme arkkimuotin yläosaan 5cm vettä

Kaadoimme hajotetun massan arkinteko laitteeseen ja täytimme sen vedellä merkkiin asti.

 

Seosta piti sekoittaa reikälevy sekoittimella. Ensin voimakkaasti kuusi kertaa ja kerran hitaasti, jotta sulpun pinnalla on mahdollisimman vähän aaltoja.

 

 Kun olimme sekoittaneet sulppua annoimme sen olla n.10sec ja avasimme pohjaventtiilin. Vesi valui pois ja imu veti sulpun viiran pinnalle.

 

 

 Huopautus tapahtui niin että laitoimme viiralla olevan arkin päälle kaksi imukartonkia ja painolevyn, rullasimme viisi kertaa huopaustelalla painolevyn päältä.

 

Laitoimme arkit kuivumaan hetkeksi läjään, jossa tekemiemme arkkien molemmilla puolilla oli imukartonki jos toinenkin.

 

Märkä puristus

Laitoimme arkit läjässä märkäpuristimeen 4,2 minuutiksi 10bar puristukseen.

 

 

 Puristukse vettä saatin paljon pois ja arkeista tuli kiinteämpiä.

 

Kuivatus

Kuivatimme arkkeja kuivauskaapissa. Laitoimme kangas puolelle imukartongin.

 

 

Pohdintaa

Aluksi kokeilimme tehdä arkin kuivasta massasta

 

Mutta siitä tuli aika huono arkki, joten päädyimme tekemään kerran arkitetusta sulpusta.